Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen http://www.syke.fi/fi-FI/Avoin_tieto/Kayttolupa_ja_vastuut

fin

Vesimuodostumat on määritetty ELY-keskusten ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueilla ympäristöministeriön ohjeiden mukaisesti.

Suomen rannikkovedet on tyypitelty jakamalla ne laajahkoihin alueisiin niiden luontaisten ominaispiirteiden perusteella. Rannikkovesien pintavesimuodostumia rajattaessa on otettu huomioon myös ihmisen toiminnan aiheuttamat muutokset. Rannikkovesien muodostumat ovatkin tyypiteltyjen alueiden osia. Järvet ovat pintavesimuodostumien määrittelyn kannalta selkeitä ja ne vastaavat pääosin ympäristöhallinnon järvirekisterissä esitettyjä alueita. Järvirekisterissä oleva järvi on voitu jakaa erillisiin pintavesimuodostumiin, jos järven eri osien ominaisuudet (kuten syvyys tai humuspitoisuus) ovat niin erilaiset, että se haittaa järven tyypin määrittämistä ja tilan luotettavaa arvioimista. Osien vähimmäispinta-alaksi suositellaan 5 km2. Vastaavasti järvirekisterissä erillisinä altaina olevat järven osat voidaan yhdistää silloin, kun se on tyypittelyn kannalta perusteltua. Joen pääuoma, sivujoet ja latvahaarat on jaettu kukin omiksi pintavesimuodostumikseen. Jos uoma on hydrologis-morfologisten olosuhteiden vuoksi tarpeen jakaa kahdeksi tai useammaksi pintavesimuodostumaksi, rajakohtana käytetään kohtaa, jossa virtaama muuttuu olennaisesti. Järvialtaiden pirstomat, erilliset lyhyet jokipätkät, jotka ovat kokoluokaltaan keskenään samanlaisia, voidaan yhdistää yhdeksi muodostumaksi.

Pohjavesialueita on maassamme kartoitettu järjestelmällisesti jo noin 30 vuoden ajan. Pohjavesialueiden rajaus perustuu pelkästään luonnontieteellisiin tekijöihin niiden tietojen pohjalta, jotka ovat kartoitushetkellä käytettävissä. Pohjavesialueen hyvin vettä läpäisevä osa eli niin sanottu muodostumisalue on rajattu siten, että tällä alueella maaperän vedenläpäisevyys maanpinnan ja pohjavedenpinnan välillä on vähintään hienohiekan läpäisevyyttä vastaava. Muodostumisalueeseen kuuluvat myös sellaiset pohjavesialueeseen välittömästi liittyvät kallio- ja moreenialueet, jotka olennaisesti lisäävät alueen pohjaveden määrää. Pohjavesialueen raja osoittaa sitä aluetta, jolla on vaikutusta pohjavesiesiintymän veden laatuun tai muodostumiseen. Raja on pyritty ulottamaan hyvän tiiviysasteen omaavaan maaperään asti. Kaikissa tapauksissa rajausta ei ole voitu ulottaa tällaisiin kerrostumiin (esimerkiksi pohjavesialueilla, joissa vettä läpäisevä maaperä jatkuu pitkälle varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolelle). Pohjavesialueen ulointa rajaa ei ole näissä tapauksissa piirretty hydrogeologisin perustein, vaan se on pyritty tekemään maastossa helposti havaittavaksi.

Pohjavesimuodostumiksi on valittu I ja II luokan pohjavesialueet. Aineistossa ei erotella muodostumisalueen ja varsinaisen pohjavesialueen rajaa, vaan alue kuvaataan yhteinäisenä.