1.1

Aineisto soveltuu käytettäväksi kallioperätiedon tarkastelussa, kallioperän mineraalisten raaka-ainevarojen kartoituksessa ja tieteellisessä sekä soveltavassa tutkimuksessa. Paikkatietoaineiston käyttömittakaava on 1:200 000.

Aineisto soveltuu käytettäväksi kallioperätiedon tarkastelussa, kallioperän mineraalisten raaka-ainevarojen kartoituksessa ja tieteellisessä sekä soveltavassa tutkimuksessa. Paikkatietoaineiston käyttömittakaava on 1:200 000.

The dataset is suitable for use in analysis of bedrock data, the mineral resource mapping of the bedrock and scientific and applied research. The scale of use of the spatial dataset is 1:200 000.

Kallioperä 1:200 000 lähtöaineistona on käytetty Kallioperän mittakaavatonta paikkatietoaineistoa, versio 1.0 (BEDROCK.Bedrock_Map_FDS).

Kallioperä 1:200 000 litologia/yksikkötaso on tuotettu Kallioperän mittakaavatonta paikkatietoaineistoa yleistämällä. Liian yksityiskohtaisten litologisten alueiden yleistystyö on tehty poistamalla kivilajialueita rajaavia reunaviivoja ja aluetunnuspisteitä. Yksikköpohjaisia litologisia alueita on yhdistetty siten, että samaan suuryksikköön kuuluvia pienempiä alueita on joko poistettu kokonaan tai niitä on yhdistetty suuremmiksi stratigrafisiksi kokonaisuuksiksi. Esimerkiksi jäseniä tai faaseja on sulautettu yhteen ja lopputuloksena on muodostuma tai litodeemi. Alle 50 metrin levyiset yksiköt on pyritty poistamaan aineistosta. Alueiden ominaisuustieto on tallennettu jokaisen alueen sisään jäävään aluetunnuspisteeseen (label point). Tärkeimpiä ominaisuustietoja ovat aikakausitieto, yksikkötieto Finstratiluokituksen mukaan ja kivilajin luokitustieto. Yleistetyt viiva- ja aluetunnustasot on lopuksi yhdistetty aluetasoksi, johon on tallentunut kaikki aluetunnuspisteen ominaisuustieto.

Alueiden reunaviivat ja siirrosviivatasot on luokiteltu hierarkkisesti. Niihin liittyy myös tieto viivojen alkuperästä. Siirrosviivatasolle voidaan tallentaa myös rakenteen nimi.

Juonitaso sisältää aluetason tapaan tiedon juonen ikäkaudesta, yksikköluokituksesta ja kivilajiluokituksesta.

Alueina esitettävä lähtöaineistotaso sisältää tiedon litologia/yksikkötason lähtöaineistona käytettävän kartan alkuperästä (karttalehti, mittakaava, tekijätiedot, valmistumisvuosi). Tasoon on liitetty tieto matalalentogeofysiikan lentovuodesta, jota vertaamalla kartan valmistumisvuoteen, saadaan käsitys lähtöaineiston laadusta. Tasossa on lisäksi tieto siitä, onko alkuperäistä aineistoa muokattu, kuka sitä on muokannut sekä huomioita -kenttä, johon on koottu tietoa lähtöaineiston alkuperästä. Mittakaavattoman kannan muokkaus perustuu lähinnä matalalentogeofysiikkaan, havaintoihin ja alueen muihin karttoihin.

Alueina esitettävä aineiston laatuluokitus on tekijöiden laatima viisitasoinen esitys mittakaavattoman kannan litologia/yksikkötason laadusta. Taso kuvaa lähinnä lähtöaineiston laatua. Tärkeimpinä luokittelukriteereinä on ollut kartoituksen mittakaava, havaintotiheys, käytetty geofysiikka ja alueen litologinen vaihtelevuus.

Käytetyt luokat ovat:

A = Aineiston laatu on hyvä. Uusi kartoitus tai hyvään aineistoon pohjautuva muokattu kartta. Matalalentogeofysiikka on ollut käytettävissä. 1:200 000 kartat, joiden alueella kivilajivaihtelu on pientä (Koillismaa-Kainuu).

B = Kohtalaisen hyvä aineisto. Kartoitus meneillään/keskeneräinen kartoitus, projektikarttoja, joiden havaintotiheys kohtalainen. Matalalentogeofysiikka on ollut käytettävissä. Vanhat Etelä-Suomen kartat, jotka luokitellaan hyvälaatuisiksi hyvän havaintotiheyden (Saaristomeri ja Ahvenanmaa) tai yksinkertaisen geologiansa vuoksi (Kaakkois-Suomi).

C = Keskinkertainen aineisto. Vanhoja 1:100 000 karttoja, 1:400 000 karttoja ja karttoja, joihin on tehty vähäistä muokkausta havaintojen ja matalalentogeofysiikan avulla. Itä-Suomen alue, jossa kartoitus on meneillään

D = Aineiston laatu välttävä. Etelä-Suomen vanha 1:100 000 kartoitus, jossa on käytetty korkealentogeofysiikkaa. Aineistoa ei ole muokattu matalalentogeofysiikan avulla. Etelä- ja Keski-Suomen 1:100 000 mittakaavassa kartoittamattomat alueet, jotka on korvattu suurimittakaavaisemmalla aineistolla (1:400 000) tai Outokumpu Oy:n aineistolla. Pohjois-Suomen alueet, jotka on digitoitu karttakantaa varten matalalentogeofysiikan ja havaintoaineiston pohjalta.

E = Aineiston laatu välttävä- (miinus). Etelä-Suomen vanhin 1:100 000 kartoitus, joka on tehty ilman geofysikaalisia aineistoja. Aineistoa ei ole muokattu matalalentogeofysiikan avulla. Lisäksi Pohjois-Suomen kartoittamattomat alueet, jotka on digitoitu karttakantaa varten lähes pelkän matalalentogeofysiikan avulla.

Kallioperä 1:200 000 lähtöaineistona on käytetty Kallioperän mittakaavatonta paikkatietoaineistoa, versio 1.0 (BEDROCK.Bedrock_Map_FDS).

Kallioperä 1:200 000 litologia/yksikkötaso on tuotettu Kallioperän mittakaavatonta paikkatietoaineistoa yleistämällä. Liian yksityiskohtaisten litologisten alueiden yleistystyö on tehty poistamalla kivilajialueita rajaavia reunaviivoja ja aluetunnuspisteitä. Yksikköpohjaisia litologisia alueita on yhdistetty siten, että samaan suuryksikköön kuuluvia pienempiä alueita on joko poistettu kokonaan tai niitä on yhdistetty suuremmiksi stratigrafisiksi kokonaisuuksiksi. Esimerkiksi jäseniä tai faaseja on sulautettu yhteen ja lopputuloksena on muodostuma tai litodeemi. Alle 50 metrin levyiset yksiköt on pyritty poistamaan aineistosta. Alueiden ominaisuustieto on tallennettu jokaisen alueen sisään jäävään aluetunnuspisteeseen (label point). Tärkeimpiä ominaisuustietoja ovat aikakausitieto, yksikkötieto Finstratiluokituksen mukaan ja kivilajin luokitustieto. Yleistetyt viiva- ja aluetunnustasot on lopuksi yhdistetty aluetasoksi, johon on tallentunut kaikki aluetunnuspisteen ominaisuustieto.

Alueiden reunaviivat ja siirrosviivatasot on luokiteltu hierarkkisesti. Niihin liittyy myös tieto viivojen alkuperästä. Siirrosviivatasolle voidaan tallentaa myös rakenteen nimi.

Juonitaso sisältää aluetason tapaan tiedon juonen ikäkaudesta, yksikköluokituksesta ja kivilajiluokituksesta.

Alueina esitettävä lähtöaineistotaso sisältää tiedon litologia/yksikkötason lähtöaineistona käytettävän kartan alkuperästä (karttalehti, mittakaava, tekijätiedot, valmistumisvuosi). Tasoon on liitetty tieto matalalentogeofysiikan lentovuodesta, jota vertaamalla kartan valmistumisvuoteen, saadaan käsitys lähtöaineiston laadusta. Tasossa on lisäksi tieto siitä, onko alkuperäistä aineistoa muokattu, kuka sitä on muokannut sekä huomioita -kenttä, johon on koottu tietoa lähtöaineiston alkuperästä. Mittakaavattoman kannan muokkaus perustuu lähinnä matalalentogeofysiikkaan, havaintoihin ja alueen muihin karttoihin.

Alueina esitettävä aineiston laatuluokitus on tekijöiden laatima viisitasoinen esitys mittakaavattoman kannan litologia/yksikkötason laadusta. Taso kuvaa lähinnä lähtöaineiston laatua. Tärkeimpinä luokittelukriteereinä on ollut kartoituksen mittakaava, havaintotiheys, käytetty geofysiikka ja alueen litologinen vaihtelevuus.

Käytetyt luokat ovat:

A = Aineiston laatu on hyvä. Uusi kartoitus tai hyvään aineistoon pohjautuva muokattu kartta. Matalalentogeofysiikka on ollut käytettävissä. 1:200 000 kartat, joiden alueella kivilajivaihtelu on pientä (Koillismaa-Kainuu).

B = Kohtalaisen hyvä aineisto. Kartoitus meneillään/keskeneräinen kartoitus, projektikarttoja, joiden havaintotiheys kohtalainen. Matalalentogeofysiikka on ollut käytettävissä. Vanhat Etelä-Suomen kartat, jotka luokitellaan hyvälaatuisiksi hyvän havaintotiheyden (Saaristomeri ja Ahvenanmaa) tai yksinkertaisen geologiansa vuoksi (Kaakkois-Suomi).

C = Keskinkertainen aineisto. Vanhoja 1:100 000 karttoja, 1:400 000 karttoja ja karttoja, joihin on tehty vähäistä muokkausta havaintojen ja matalalentogeofysiikan avulla. Itä-Suomen alue, jossa kartoitus on meneillään

D = Aineiston laatu välttävä. Etelä-Suomen vanha 1:100 000 kartoitus, jossa on käytetty korkealentogeofysiikkaa. Aineistoa ei ole muokattu matalalentogeofysiikan avulla. Etelä- ja Keski-Suomen 1:100 000 mittakaavassa kartoittamattomat alueet, jotka on korvattu suurimittakaavaisemmalla aineistolla (1:400 000) tai Outokumpu Oy:n aineistolla. Pohjois-Suomen alueet, jotka on digitoitu karttakantaa varten matalalentogeofysiikan ja havaintoaineiston pohjalta.

E = Aineiston laatu välttävä- (miinus). Etelä-Suomen vanhin 1:100 000 kartoitus, joka on tehty ilman geofysikaalisia aineistoja. Aineistoa ei ole muokattu matalalentogeofysiikan avulla. Lisäksi Pohjois-Suomen kartoittamattomat alueet, jotka on digitoitu karttakantaa varten lähes pelkän matalalentogeofysiikan avulla.

The scale-free bedrock map feature dataset (BEDROCK.Bedrock_Map_FDS) have been used as source data for the Bedrock of Finland 1:200 000.

The lithological layer, or stratigraphic geological unit polygon layer, of the Bedrock of Finland 1:200 000 has been produced by generalising the scale-free bedrock map feature dataset. Generalisation of the lithological polygons has been done by removing some of the lithological border lines and label points. The stratigraphic unit polygons have been combined such that smaller polygons belonging to the same larger unit have either been removed completely or have been combined in larger stratigraphic entities. For example, members or facies have been partially joined together to form a coherent formation or lithodeme. The aim has been to remove units less than 50 m wide from the data. Polygon attributes have been saved in the label point inside every polygon. The most important attributes are information on the geological time period, stratigraphical unit information (following the Finstrati classification scheme) and lithological classification. Generalised lithological border line and label point layers have been used to build a polygon layer.

The lithological border lines and the fault lines have been classed hierarchically. These also include information on the origin of the lines. It is also possible to record the name of a structure at the fault line layer.

Similarly to the polygon layer, the dyke layer includes information on geological time period, stratigraphical unit classification and lithological classification.

The origin of data layer contains information on the original map (map sheet, scale, author information, year of completion) used as source material for lithological / stratigraphic unit layer. The information is represented as polygons. The layer includes information on the low-altitude aerogeophysical survey year, which by comparison with the date of completion of the map gives an idea of the quality of the source material. The layer contains information on whether the original data have been edited, and if so by whom. The comments field contains additional information on the origin of the source material. The editing of the scale-free bedrock map dataset has mainly been based on low-altitude aerogeophysics, bedrock observations and other maps of the area.

The compilers of the spatial dataset have made a five class quality estimation for the lithological unit polygon layer. The quality estimation is presented as polygons. The quality estimation mainly reflects the quality of the source material. The most important classification criteria have been the scale of the bedrock mapping, observation density, the availability of low-altitude aerogeophysics and lithological diversity in the area. The classes used are:

A = Good data quality: the map is based on new mapping data or is edited from good quality source material with low-altitude aerogeophysics available; 1:200 000 scale bedrock maps of areas where there is little lithological variation (e.g. Koillismaa-Kainuu).

B = Reasonably good data: mapping in progress or incomplete; project maps with reasonable observation density; low- altitude aerogeophysics have been available; old maps of Southern Finland, which are classed as being of good quality because of a good observation density (e.g. Saaristomeri and Ahvenanmaa) or of a simple regional geology (e.g. Southeastern Finland).

C = Mediocre data: areas with old 1:100 000 and 1:400 000 maps, which have undergone limited editing using observation data and low-altitude aerogeophysics; (e.g. regions in the eastern Finland where mapping is in progress).

D = Adequate data quality: areas with old 1:100 000 maps from Southern Finland, in which originally high altitude aerogeophysics has been used and the data has not been edited using low-altitude aerogeophysics: those areas of Southern and central Finland not mapped at a scale of 1:100 000 for which 1:400 000 scale mapping data or material from Outokumpu Oy have been used; areas in northern Finland, which have been digitised for the map database on the basis of low- altitude aerogeophysics and observation data.

E = Adequate data quality- (minus); the areas of the oldest 1:100 000 scale maps in Southern Finland. The maps have been compiled without aerogeophysical data; data have not been edited using low-altitude aerogeophysics; the unmapped areas of Northern Finland which have been digitised for the map database on the basis of low-altitude aerogeophysics.

Kallioperä 1:200 000 litologia/yksikkötaso on tuotettu Kallioperän mittakaavatonta paikkatietoaineistoa yleistämällä. Liian yksityiskohtaisten litologisten alueiden yleistystyö on tehty poistamalla kivilajialueita rajaavia reunaviivoja ja aluetunnuspisteitä. Yksikköpohjaisia litologisia alueita on yhdistetty siten, että samaan suuryksikköön kuuluvia pienempiä alueita on joko poistettu kokonaan tai niitä on yhdistetty suuremmiksi stratigrafisiksi kokonaisuuksiksi. Esimerkiksi jäseniä tai faaseja on sulautettu yhteen ja lopputuloksena on muodostuma tai litodeemi. Alle 50 metrin levyiset yksiköt on pyritty poistamaan aineistosta. Alueiden ominaisuustieto on tallennettu jokaisen alueen sisään jäävään aluetunnuspisteeseen (label point). Tärkeimpiä ominaisuustietoja ovat aikakausitieto, yksikkötieto Finstratiluokituksen mukaan ja kivilajin luokitustieto. Yleistetyt viiva- ja aluetunnustasot on lopuksi yhdistetty aluetasoksi, johon on tallentunut kaikki aluetunnuspisteen ominaisuustieto.

Alueiden reunaviivat ja siirrosviivatasot on luokiteltu hierarkkisesti. Niihin liittyy myös tieto viivojen alkuperästä. Siirrosviivatasolle voidaan tallentaa myös rakenteen nimi.

Juonitaso sisältää aluetason tapaan tiedon juonen ikäkaudesta, yksikköluokituksesta ja kivilajiluokituksesta.

Alueina esitettävä lähtöaineistotaso sisältää tiedon litologia/yksikkötason lähtöaineistona käytettävän kartan alkuperästä (karttalehti, mittakaava, tekijätiedot, valmistumisvuosi). Tasoon on liitetty tieto matalalentogeofysiikan lentovuodesta, jota vertaamalla kartan valmistumisvuoteen, saadaan käsitys lähtöaineiston laadusta. Tasossa on lisäksi tieto siitä, onko alkuperäistä aineistoa muokattu, kuka sitä on muokannut sekä huomioita -kenttä, johon on koottu tietoa lähtöaineiston alkuperästä. Mittakaavattoman kannan muokkaus perustuu lähinnä matalalentogeofysiikkaan, havaintoihin ja alueen muihin karttoihin.

Alueina esitettävä aineiston laatuluokitus on tekijöiden laatima viisitasoinen esitys mittakaavattoman kannan litologia/yksikkötason laadusta. Taso kuvaa lähinnä lähtöaineiston laatua. Tärkeimpinä luokittelukriteereinä on ollut kartoituksen mittakaava, havaintotiheys, käytetty geofysiikka ja alueen litologinen vaihtelevuus.

Käytetyt luokat ovat:

A = Aineiston laatu on hyvä. Uusi kartoitus tai hyvään aineistoon pohjautuva muokattu kartta. Matalalentogeofysiikka on ollut käytettävissä. 1:200 000 kartat, joiden alueella kivilajivaihtelu on pientä (Koillismaa-Kainuu).

B = Kohtalaisen hyvä aineisto. Kartoitus meneillään/keskeneräinen kartoitus, projektikarttoja, joiden havaintotiheys kohtalainen. Matalalentogeofysiikka on ollut käytettävissä. Vanhat Etelä-Suomen kartat, jotka luokitellaan hyvälaatuisiksi hyvän havaintotiheyden (Saaristomeri ja Ahvenanmaa) tai yksinkertaisen geologiansa vuoksi (Kaakkois-Suomi).

C = Keskinkertainen aineisto. Vanhoja 1:100 000 karttoja, 1:400 000 karttoja ja karttoja, joihin on tehty vähäistä muokkausta havaintojen ja matalalentogeofysiikan avulla. Itä-Suomen alue, jossa kartoitus on meneillään

D = Aineiston laatu välttävä. Etelä-Suomen vanha 1:100 000 kartoitus, jossa on käytetty korkealentogeofysiikkaa. Aineistoa ei ole muokattu matalalentogeofysiikan avulla. Etelä- ja Keski-Suomen 1:100 000 mittakaavassa kartoittamattomat alueet, jotka on korvattu suurimittakaavaisemmalla aineistolla (1:400 000) tai Outokumpu Oy:n aineistolla. Pohjois-Suomen alueet, jotka on digitoitu karttakantaa varten matalalentogeofysiikan ja havaintoaineiston pohjalta.

E = Aineiston laatu välttävä- (miinus). Etelä-Suomen vanhin 1:100 000 kartoitus, joka on tehty ilman geofysikaalisia aineistoja. Aineistoa ei ole muokattu matalalentogeofysiikan avulla. Lisäksi Pohjois-Suomen kartoittamattomat alueet, jotka on digitoitu karttakantaa varten lähes pelkän matalalentogeofysiikan avulla.

Tietoaineistojen digitoinnissa ja käsittelyssä on käytetty ArcInfo ja ArcView -paikkatieto-ohjelmistoja sekä ArcGIS -paikkatieto-ohjelmiston myöhäisempiä versioita. Tulkinnassa on käytetty apuna eri tavalla prosessoituja geofysiikan ja lentogeofysiikan aineistoja.

Attribuuttitietojen täydentämisessä on käytetty Suomen geologisen yksikkörekisterin mukaisia arvolistoja. Yksikkörekisteri on muodostettu kansainvälisten ohjeistusten pohjalta ja sitä ylläpitävät yhteistyössä Geologian tutkimuskeskus ja Suomen stratigrafinen komitea (SCF). Stratigrafinen tietokanta sisältää nykyisessä tilassaan kuvauksen Suomen kallioperän stratigrafisista yksiköistä ja niiden viitetiedon julkaisuihin. Aineiston topologia on tarkistettu.

Kallioperä 1:200 000 litologia/yksikkötaso on tuotettu Kallioperän mittakaavatonta paikkatietoaineistoa yleistämällä. Liian yksityiskohtaisten litologisten alueiden yleistystyö on tehty poistamalla kivilajialueita rajaavia reunaviivoja ja aluetunnuspisteitä. Yksikköpohjaisia litologisia alueita on yhdistetty siten, että samaan suuryksikköön kuuluvia pienempiä alueita on joko poistettu kokonaan tai niitä on yhdistetty suuremmiksi stratigrafisiksi kokonaisuuksiksi. Esimerkiksi jäseniä tai faaseja on sulautettu yhteen ja lopputuloksena on muodostuma tai litodeemi. Alle 50 metrin levyiset yksiköt on pyritty poistamaan aineistosta. Alueiden ominaisuustieto on tallennettu jokaisen alueen sisään jäävään aluetunnuspisteeseen (label point). Tärkeimpiä ominaisuustietoja ovat aikakausitieto, yksikkötieto Finstratiluokituksen mukaan ja kivilajin luokitustieto. Yleistetyt viiva- ja aluetunnustasot on lopuksi yhdistetty aluetasoksi, johon on tallentunut kaikki aluetunnuspisteen ominaisuustieto.

Alueiden reunaviivat ja siirrosviivatasot on luokiteltu hierarkkisesti. Niihin liittyy myös tieto viivojen alkuperästä. Siirrosviivatasolle voidaan tallentaa myös rakenteen nimi.

Juonitaso sisältää aluetason tapaan tiedon juonen ikäkaudesta, yksikköluokituksesta ja kivilajiluokituksesta.

Alueina esitettävä lähtöaineistotaso sisältää tiedon litologia/yksikkötason lähtöaineistona käytettävän kartan alkuperästä (karttalehti, mittakaava, tekijätiedot, valmistumisvuosi). Tasoon on liitetty tieto matalalentogeofysiikan lentovuodesta, jota vertaamalla kartan valmistumisvuoteen, saadaan käsitys lähtöaineiston laadusta. Tasossa on lisäksi tieto siitä, onko alkuperäistä aineistoa muokattu, kuka sitä on muokannut sekä huomioita -kenttä, johon on koottu tietoa lähtöaineiston alkuperästä. Mittakaavattoman kannan muokkaus perustuu lähinnä matalalentogeofysiikkaan, havaintoihin ja alueen muihin karttoihin.

Alueina esitettävä aineiston laatuluokitus on tekijöiden laatima viisitasoinen esitys mittakaavattoman kannan litologia/yksikkötason laadusta. Taso kuvaa lähinnä lähtöaineiston laatua. Tärkeimpinä luokittelukriteereinä on ollut kartoituksen mittakaava, havaintotiheys, käytetty geofysiikka ja alueen litologinen vaihtelevuus.

Käytetyt luokat ovat:

A = Aineiston laatu on hyvä. Uusi kartoitus tai hyvään aineistoon pohjautuva muokattu kartta. Matalalentogeofysiikka on ollut käytettävissä. 1:200 000 kartat, joiden alueella kivilajivaihtelu on pientä (Koillismaa-Kainuu).

B = Kohtalaisen hyvä aineisto. Kartoitus meneillään/keskeneräinen kartoitus, projektikarttoja, joiden havaintotiheys kohtalainen. Matalalentogeofysiikka on ollut käytettävissä. Vanhat Etelä-Suomen kartat, jotka luokitellaan hyvälaatuisiksi hyvän havaintotiheyden (Saaristomeri ja Ahvenanmaa) tai yksinkertaisen geologiansa vuoksi (Kaakkois-Suomi).

C = Keskinkertainen aineisto. Vanhoja 1:100 000 karttoja, 1:400 000 karttoja ja karttoja, joihin on tehty vähäistä muokkausta havaintojen ja matalalentogeofysiikan avulla. Itä-Suomen alue, jossa kartoitus on meneillään

D = Aineiston laatu välttävä. Etelä-Suomen vanha 1:100 000 kartoitus, jossa on käytetty korkealentogeofysiikkaa. Aineistoa ei ole muokattu matalalentogeofysiikan avulla. Etelä- ja Keski-Suomen 1:100 000 mittakaavassa kartoittamattomat alueet, jotka on korvattu suurimittakaavaisemmalla aineistolla (1:400 000) tai Outokumpu Oy:n aineistolla. Pohjois-Suomen alueet, jotka on digitoitu karttakantaa varten matalalentogeofysiikan ja havaintoaineiston pohjalta.

E = Aineiston laatu välttävä- (miinus). Etelä-Suomen vanhin 1:100 000 kartoitus, joka on tehty ilman geofysikaalisia aineistoja. Aineistoa ei ole muokattu matalalentogeofysiikan avulla. Lisäksi Pohjois-Suomen kartoittamattomat alueet, jotka on digitoitu karttakantaa varten lähes pelkän matalalentogeofysiikan avulla.

Tietoaineistojen digitoinnissa ja käsittelyssä on käytetty ArcInfo ja ArcView -paikkatieto-ohjelmistoja sekä ArcGIS -paikkatieto-ohjelmiston myöhäisempiä versioita. Tulkinnassa on käytetty apuna eri tavalla prosessoituja geofysiikan ja lentogeofysiikan aineistoja.

Attribuuttitietojen täydentämisessä on käytetty Suomen geologisen yksikkörekisterin mukaisia arvolistoja. Yksikkörekisteri on muodostettu kansainvälisten ohjeistusten pohjalta ja sitä ylläpitävät yhteistyössä Geologian tutkimuskeskus ja Suomen stratigrafinen komitea (SCF). Stratigrafinen tietokanta sisältää nykyisessä tilassaan kuvauksen Suomen kallioperän stratigrafisista yksiköistä ja niiden viitetiedon julkaisuihin. Aineiston topologia on tarkistettu.

The lithological layer, or stratigraphic geological unit polygon layer, of the Bedrock of Finland 1:200 000 has been produced by generalising the scale-free bedrock map feature dataset. Generalisation of the lithological polygons has been done by removing some of the lithological border lines and label points. The stratigraphic unit polygons have been combined such that smaller polygons belonging to the same larger unit have either been removed completely or have been combined in larger stratigraphic entities. For example, members or facies have been partially joined together to form a coherent formation or lithodeme. The aim has been to remove units less than 50 m wide from the data. Polygon attributes have been saved in the label point inside every polygon. The most important attributes are information on the geological time period, stratigraphical unit information (following the Finstrati classification scheme) and lithological classification. Generalised lithological border line and label point layers have been used to build a polygon layer.

The lithological border lines and the fault lines have been classed hierarchically. These also include information on the origin of the lines. It is also possible to record the name of a structure at the fault line layer.

Similarly to the polygon layer, the dyke layer includes information on geological time period, stratigraphical unit classification and lithological classification.

The origin of data layer contains information on the original map (map sheet, scale, author information, year of completion) used as source material for lithological / stratigraphic unit layer. The information is represented as polygons. The layer includes information on the low-altitude aerogeophysical survey year, which by comparison with the date of completion of the map gives an idea of the quality of the source material. The layer contains information on whether the original data have been edited, and if so by whom. The comments field contains additional information on the origin of the source material. The editing of the scale-free bedrock map dataset has mainly been based on low-altitude aerogeophysics, bedrock observations and other maps of the area.

The compilers of the spatial dataset have made a five class quality estimation for the lithological unit polygon layer. The quality estimation is presented as polygons. The quality estimation mainly reflects the quality of the source material. The most important classification criteria have been the scale of the bedrock mapping, observation density, the availability of low-altitude aerogeophysics and lithological diversity in the area. The classes used are:

A = Good data quality: the map is based on new mapping data or is edited from good quality source material with low-altitude aerogeophysics available; 1:200 000 scale bedrock maps of areas where there is little lithological variation (e.g. Koillismaa-Kainuu).

B = Reasonably good data: mapping in progress or incomplete; project maps with reasonable observation density; low- altitude aerogeophysics have been available; old maps of Southern Finland, which are classed as being of good quality because of a good observation density (e.g. Saaristomeri and Ahvenanmaa) or of a simple regional geology (e.g. Southeastern Finland).

C = Mediocre data: areas with old 1:100 000 and 1:400 000 maps, which have undergone limited editing using observation data and low-altitude aerogeophysics; (e.g. regions in the eastern Finland where mapping is in progress).

D = Adequate data quality: areas with old 1:100 000 maps from Southern Finland, in which originally high altitude aerogeophysics has been used and the data has not been edited using low-altitude aerogeophysics: those areas of Southern and central Finland not mapped at a scale of 1:100 000 for which 1:400 000 scale mapping data or material from Outokumpu Oy have been used; areas in northern Finland, which have been digitised for the map database on the basis of low- altitude aerogeophysics and observation data.

E = Adequate data quality- (minus); the areas of the oldest 1:100 000 scale maps in Southern Finland. The maps have been compiled without aerogeophysical data; data have not been edited using low-altitude aerogeophysics; the unmapped areas of Northern Finland which have been digitised for the map database on the basis of low-altitude aerogeophysics.

Initially, ArcInfo and ArcView geographical informations systems (GIS) software were used in the processing of the dataset while, later, ArcGIS software was used almost exclusively. Different geophysical dataset has been used as back ground layers in map making process.

Unit attributes are coming from Finnish unit database (Finstrati). The Finstrati database is built up according the international rules and it is maintained by GTK in collaboration with the Precambrian sub-commission of the Stratigraphic Commission of Finland. The Finstrati database contains the latest description of the Finnish bedrock stratigraphy and the references into the publications. The topology of the database is checked.

Kallioperä 1:200 000 lähtöaineistona on käytetty Kallioperän mittakaavatonta paikkatietoaineistoa (BEDROCK.Bedrock_Map_FDS).

Kallioperä 1:200 000 lähtöaineistona on käytetty Kallioperän mittakaavatonta paikkatietoaineistoa (BEDROCK.Bedrock_Map_FDS).

The scale-free bedrock map feature dataset (BEDROCK.Bedrock_Map_FDS) have been used as source data for the Bedrock of Finland 1:200 000.

Kallioperä 1:200 000