From 1 - 10 / 22
  • Categories  

    The Bio-geographical regions are internally homogeneous biogeographical regions of Finland. The number of regions is 21. The regions were spatially defined by an expert committee in 1930 as collections of municipalities. Consequently, the province boundaries follow the delineation of of municipalities in the 1930's including some enclaves, exclaves, and narrow stripes as the province boundaries have not been changed or updated since then excluding the cession of territory after the Second World War. In the "Extended" data set regions have names and abbreviations in Finnish, Swedish, and Latin. No other attribute data is available.

  • KUVAUS Maastossa tehtyjä uhanalaisten tai muuten merkittävien eliölajien havaintoja koskevat tiedot kuten sijainti, lukumäärä, esiintymän pysyvyys, havainnon tekijä jne. (lajinimi ja muut lajitiedot merkitään Eliölajikoodistoon). Karttakohteet merkitään alueina tai pistehavaintoina havaitsijan harkinnan mukaan. Huomioi kuitenkin että pienet alueet erottuvat huonosti laajemmassa karttatarkastelussa. Lisätiedot huomautuskenttään. Tietoja saadaan kaupungin omista selvityksistä, ELY:ltä, kansalaisjärjestöiltä, harrastajilta ym. Pesintähavainnot: Jos lajihavainto on tehty pesältä, merkitään havainto sekä Lajihavainnot-aineistoon, että Luonnonkolot, pöntöt ja risupesät-aineistoon. Jos pesä on tyhjä, se merkitään vain Luonnonkolot, pöntöt ja risupesät-aineistoon. Lisätiedot ymparistonsuojelu@tampere.fi KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS Kattaa vain selvitetyt alueet, ei koko kaupungin aluetta. Kattaa kunnan alueen niiltä alueilta ja niiden lajien osalta, mistä havaintoja on saatu. Ei siis ole järjestelmällinen kartoitus minkään lajin osalta. Päivitetään aina kun uusia havaintoja tulee tietoon. ELY-keskuksen lähettämät lajihavaintotiedot päivitetään kerran vuodessa kun tiedot saadaan (tavoitepäivitysaika on joulukuu). Jos jo merkitystä havainnosta saadaan päivitetty tieto, se merkitään vanhan pisteen tietoihin ja siirretään vanhempi tieto huomautus -kenttään (ei siis lisätä kokonaan uutta havaintopistettä). Kaikki selvityksistä saatavat huomionarvoiset ja tarkat lajihavainnot pyritään merkitsemään Lajihavaintokantaan, vaikka ne merkittäisiin johonkin toiseenkin aineistoon. Esim. pesintähavainnot: Jos lajihavainto on tehty pesältä, merkitään havainto sekä Lajihavainnot-aineistoon, että Luonnonkolot, pöntöt ja risupesät-aineistoon. Jos pesä on tyhjä, se merkitään vain Luonnonkolot, pöntöt ja risupesät-aineistoon. YLLÄPITOSOVELLUS; KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ; GEOMETRIA; SAATAVUUS; JULKISUUS Laadittu MapInfossa. Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. Alue- ja pistemuotoista tietoa. Aineisto liittyy Eliölajikoodit-aineistoon. Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu Oracle-tietokantaan. Salainen aineisto, sisältää salassa pidettäviä lajihavaintoja. Osa lajihavainnoista on salaisia (Lajikoodistossa ONSALAINEN=T). PIR-ELY:n kanssa on linjattu että Lajihavainnot-aineistoa ei kokonaisuudessaan ole tarpeellista julkaista. YHTEYSHLÖ Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) POIKKILEIKKAUS Tallennettu 2012 alkaen. KENTÄT LAJIKOODI Yksilöllinen koodi jokaiselle lajille, koodi haetaan Eliölajikoodisto-aineistosta. Koodi toimii linkkinä lajitietojen (Eilölajikoodisto) ja havaintotietojen (Lajihavainnot) välillä. HAVAINTOPVM Viimeisimmän havainnon päivämäärä mahdollisimman tarkkaan. Tähän merkitään aina viimeisin päivämäärä. Aiemmat päivämäärät siirretään kohtaan ”HUOMAUTUS” muotoon (xx.xx.xxxx). HAVAINNON TEKIJA Havainnoitsijan nimi. ESIINTYMA P = pysyvä esiintymä. Laji esiintyy alueella jatkuvasti tai luontaisen muuttorytmin mukaan säännöllisesti S = satunnaishavainto. Havainto on tehty läpimuuttajasta tai harhautuneesta yksilöstä YKSILOMAARA Jos yksilömäärä ei ole tarkasti tiedossa, merkitään yksilömääräksi 0. Huomautus-kenttään voi merkitä lisätietoja yksilömäärästä. (Vanhoissa merkinnöissä saattaa olla eroja merkitsemistavassa.) HAVAINTOTAPA SN = suora näköhavainto SJ = suora jätöshavainto EJ = epäsuora jätöshavainto SP = suora pesähavainto EP = epäsuora pesähavainto SR = suora ruokailupaikka ER = epäsuora ruokailupaikka SK = suora kuulohavainto TODENNAKOISYYS Esiintymän todennäköisyyttä arvioidaan sen mukaan, onko havaintoympäristö kyseiselle lajille sopiva elinympäristö. Pysyvän esiintymän todennäköisyys voi olla todennäköinen tai mahdollinen. 3 = todennäköinen havainto, 2 = mahdollinen 1 = epätodennäköinen 0 = mahdoton SIJAINTI Esiintymän sijainti on tarkka, kun havainnon koordinaatit ovat tiedossa tai jos kyseessä on selkeästi paikkaan sidottu kohde (kuten kasvit tai liito-oravan pesäkolo). Jos havainto ei ole kiinteästi sidottu paikkaan, havainnon sijainti on määritetään todennäköiseksi. 2 = tarkka 1 = todennäköinen 0 = ei havaintoa VAIKUTUSALUE Lajihavainnon tarvitseman suojavyöhykkeen halkaisija, mikäli voidaan määrittää. SELVITYSTARVE Tämän kentän täyttäminen lopetetaan, koska merkintätapa on epäyhtenäinen ja voi johtaa harhaan. Selvitystarve on aina tarkistettava YSU:sta. TIETOLAHDE Selvityksen DONNA:n ID-nro. Kirjallisuusviite tai tiedon lähde (yhdistys, selvitys tai henkilö). HUOMAUTUS Lisätietoja, aiemmat havaintovuodet tms. X Ei merkitä. Karttakohteen X-koordinaatti (itäistä pituutta, koordinaatistossa ETRS-GK24) Y Ei merkitä. Karttakohteen Y-koordinaatti (pohjoista leveyttä, koordinaatistossa ETRS-GK24) ESIINTYMA_ARVO_MUUTTUNUT Sarake lisätty vuonna 2012. Merkitse tänne jos kohde on hävinnyt, voimakkaasti muuttunut tms., esim. hakkuut, rakennukset tms. Jos kohteessa on tapahtunut muutoksia kohdetta/tietoja ei poisteta vaan merkitään kohteen tietoihin että se on muuttunut, tuhoutunut, tms.

  • Pilot scheme for setting values for underwater habitats.This dataset shows a valuation of underwater communities. The dataset is based on three research areas: Archipealgo Sea, Raseborg area and Kotka. The Archipelago dataset is based on dive transects conducted by the NANNUT project in August and September 2010 and 2011 in the Archipelago Sea. The Kotka dataset ataset shows locations where underwater data was collected by the projects NANNUT and VELMU during August 2011 in Kotka near the Mussalo harbor. Archipelago dataset: Each investigated square along the diveline is given a value (1-5) according to a valuation where locations with a high value have high species richness or vegetation cover, red listed species, are potential fish spawning sites, or otherwise representative important habitats. OBS! The valuation is based on vegetation and mussel coverage data. Low value locations can have other nature values that have not been studied here (e.g. rich benthic fauna or be important fish spawning sites). Kotka dataset: The dataset contains information on the occurrence of ecological communities based on the percent coverage of plants and mussels. The communities analysed are vascular plant, stoneworth and seagrass meadows, bladderwrack and redalgae belts, as well as blue mussel/zebra mussel beds and mixtures of the above. The pies show the disribution of communities on each dive transect.

  • Suokasvillisuuden aluejako perustuu suoyhdistymätyyppeihin. Jako on digitoitu teoksesta Suomen kartasto, vihko 141-143, Ruuhijärvi, R. 1988: Suokasvillisuus. Merialueen vyöhykerajat on digitoitu R. Ruuhijärven erikseen määritteleminä v.2002. Suomen rajat ovat peräisin Digital Chart of the World (DCW) -aineistosta, jonka rantaviivaa on korjattu SYKEssä. Tähän on sovitettu lisäksi SYKEssä luotu aluevesien ulkoraja-aineisto. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote.

  • Suomi ulottuu pohjois-etelä suunnassa läpi boreaalisen havumetsävyöhykkeen. Se jaetaan neljään alavyöhykkeeseen, joiden rajat määräytyvät lämpöilmastosta aiheutuvien kasvillisuuserojen perusteella. Alavyöhykkeet jaetaan edelleen lähinnä ilmaston mereisyydestä ja mantereisuudesta johtuvien kasvillisuuserojen määräämiin lohkoihin. Aineisto pohjautuu YM:n muistiosta nro 3/1994 Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden kuvaaminen digitoituun aineistoon, jota on muutettu uhanalaisuusarviointiem tarpeisiin kuvaruutudigitointina eri tausta-aineistoja käyttäen. Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineistosta on julkaistu INSPIRE-tietotuote.

  • Categories  

    Aineistossa esitetään 24 kalalajin sekä 2 rapulajin esiintyminen Suomessa. Rapulajeista toinen, täplärapu, kuuluu EU:n vieraslajiasetuksen mukaisiin EU:n kannalta haitallisiin lajeihin. Lajeista kuvataan yleislevinneisyys, sekä luokiteltuna tietona esiintymien alkuperäisyys, uhanalaisuus ja luonnonvaraisuus. Tiedot esitetään valuma-alueittain (kolmas jakotaso) ja merialuejaon mukaisesti.

  • Categories  

    Vuosittaiset seurantatiedot riistakannoista. Riistaeläinten runsaudenseuranta on riistantutkimuksen ja metsästäjäkunnan yhteistoimintaa. Eri seurantahankkeisiin osallistuu vuosittain lähes kymmenentuhatta metsästäjää. Eri riistaeläinryhmille on kehitetty omat seurantaohjelmansa. Metsäriistaa seurataan riistakolmiolaskennan avulla. Riistakolmiolaskennan rinnalle on kehitetty peltokolmiolaskenta alueille, joilla maatalousympäristöä ja asutusta on runsaasti. Hirvikannan kokoa arvioidaan usealla tavalla. Riistantutkimuksen tärkein työkalu hirvikannan seurannassa on hirvihavaintokortti.

  • KUVAUS Kaikki lajit joista on merkintöjä Lajihavainto-tietokannassa, eli Tampereella esiintyvien tiedossa olevien uhanalaisten ja paikallisesti merkittävien lajien lajikoodi ja muut lajia koskevat tiedot Lajihavainto-tietokantaa varten. Koodistossa on merkintä lajeihin liittyvistä suojelu- yms. lajikohtaisista luokittelutiedoista. Lajihavainnot-aineisto hakee lajitietoja lajikoodin avulla. Aineiston avulla lajiin tai sen esim. sen suojeluarvoon tulevat muutokset saadaan tehtyä samalla kaikille lajin havainnoille. Jos lajille ei ole vielä olemassa koodia, pyydä uusi koodi ympäristönsuojeluyksiköstä. Suojeluarvo on muodostettu uhanalaisuusluokituksesta. Uhanalaisuusluokitukset päivitetään uhanalaisuusarvioinnin päivittyessä. Uhanalaisuusluokitukset päivitetty v. 2017 lintujen ja nisäkkäiden osalta punaisen listan 2015 mukaan. Vanhoja lajikoodeja ei poisteta. Lisätiedot ymparistonsuojelu@tampere.fi KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS Kattaa ne lajit joista on merkintöjä Lajihavainto-tietokannassa. Uusia lajikoodeja lisätään kun lajihavaintoja tulee tietoon. Viimeisin juokseva nro-lajikoodi on merkitty Muutospäiväkirjaan (T:\Kakedat\Gis\yhteistyo). YLLÄPITOSOVELLUS; KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ; GEOMETRIA; SAATAVUUS; JULKISUUS Laadittu MapInfossa. Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. Aluemuotoista tietoa. Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu Oracle-tietokantaan. Taulukkomuotoista tietoa, liittyy Lajihavainnot-tietoon. Ei julkaistava aineisto, sisältää vain Tampereen kaupungin käyttämät lajikoodit. YHTEYSHLÖ Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) POIKKILEIKKAUS Tallennettu 2012 alkaen. KENTÄT LAJIKOODI Yksilöllinen lajikoodi annetaan jokaiselle Lajihavainnot-aineistoon merkitylle lajille. Kolminumeroiset koodit ovat kaupungin omia juoksevalla numeroinnilla muodostettuja lajikoodeja, joita voidaan tehdä lisää. Nelinumeroiset koodit on saatu Metsäkeskukselta (1996) ja niitä ei lisätä. Lajikoodi toimii hakutoimintojen linkkinä eri aineistojen välillä. LATINA Lajin tieteellinen nimi/nimet. Tallennetaan vain KD_ELIOLAJI-aineistoon. SUOMI Lajin suomalainen nimi/nimet. Tallennetaan vain KD_ELIOLAJI-aineistoon. LAJITYYPPI 1 = kasvit 2 = sienet ja jäkälät 3 = linnut 4 = muut selkärankaiset paitsi linnut 5 = selkärangattomat SUOJELUARVO Suojeluarvo on kaupungin oma määritelmä, saa arvon 1, 2 tai 3. 1 = maankäyttö rajoitettu (suojeltava, säilytettävä) 2 = otettava huomioon maankäytössä (vaikka suojeluun ei päädyttäisi) 3 = maankäyttö selvitettävä (laji- ja aluekohtainen suojelun tarve) Perusteet suojeluarvolle: Suojeluarvon 1 saavat LsL:ssa erityisesti suojellut lajit, DIRIV-lajit sekä CR-, EN- ja KISU- lajit. Eli jos laji kuuluu yhteenkin näistä ryhmistä, se saa suojeluarvoksi=1. Suojeluarvon 2 saavat LsL:ssa rauhoitetut lajit poislukien yleiset linnut ja nisäkkäät, DIRII-, LDIR-lajit sekä VU-luokitellut lajit. Suojeluarvon 3 saavat Suomen kansainväliset vastuulajit (VAS), AU-, TA-, sekä NT-lajit. Tiettyä lajia voi koskea useampi suojeluperuste, suojeluarvo määräytyy korkeimman luokan perusteella. Suojeluarvon 1 lajien paikkatiedot ovat salaisia. ONSALAINEN T = true tai F = false. Suojeluarvon 1 lajit ovat salaisia ja saavat arvon T. EE (T/F) Erityisesti suojeltava, ilmeisen häviämisuhkan alainen eliölaji (LsL). LsL:ssa merkinnällä eR. Erityisesti suojeltavan lajin säilymiselle tärkeää esiintymispaikkaa ei saa hävittää eikä heikentää. DIRIV (T/F) EU:n luontodirektiivin IV liitteen laji: tiukan suojelun lajit: sekä lajit että niiden elinympäristöt, lisääntymis- ja levähdyspaikat on suojeltava. R (T/F) Luonnonsuojeluasetuksen mukaan rauhoitettu laji. Rauhoitetun lajin tahallinen vahingoittaminen on kiellettyä. Rauhoitus ei estä alueen käyttämistä maa- ja metsätalouteen mutta on pyrittävä välttämään rauhoitettujen lajien vahingoittamista tai häiritsemistä, mikäli se taloudellisesti on mahdollista. Suojeluarvo 2. DIRII (T/F) EU:n luontodirektiivin II liitteen laji: tärkeinä pidetyt lajit, joiden suojelemiseksi on osoitettava erityisten suojelutoimien alueita. Suojeluarvo 2. LDIR (T/F) EU:n lintudirektiivin laji, elinympäristöjä suojeltava erityistoimin. Suojeluarvo 2. U (T/F) Valtakunnallisesti uhanalainen laji, uhanalaisuusluokituksen merkintä VU (vaarantuneet), CR (critically endangered), EN (endangered). Lajiin kohdistuu suuri uhka keskipitkällä aikavälillä hävitä luonnosta. Suojeluarvo 1 (CR, EN) tai 2 (VU). NT (T/F) Valtakunnallisesti silmälläpidettävä laji. Suojeluarvo 3. AU (T/F) Alueellisesti uhanalainen laji. Suojeluarvo 3 lukuunottamatta yleisiä lintu- ja nisäkäslajeja. VAS (T/F) Suomen kansainvälinen vastuulaji, LsL:ssa merkintä SKV. Suojeluarvo 3. TA (T/F) Muut Tampereelle tärkeät lajit, mm. kulttuuri-, historia- tms syistä. Suojeluarvo 3. KISU (T/F) Kiireellisesti suojeltava laji. Suojeluarvo 1. LISATIETOJA Lajille ominaisia lisätietoja.

  • KUVAUS Tampereen kaupungin alueella olevia tiedettyjä arvokkaita kasvialueita, aineisto on muodostettu pääasiallisesti luontokohdekartoituksen yhteydessä, v. 2003 asiantuntijoiden arvion mukaan (julkaisu Tampereen arvokkaat luontokohteet 2003). Lajihavainnot merkitään Lajihavainnot-tietokantaan, tämä tiedosto ei siis sisällä kaikkia huomioitavia lajihavaintoja. Lisätiedot ymparistonsuojelu@tampere.fi KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS Kattaa koko kaupungin, mutta vain niiltä osin mistä selvityksiä on tehty. Ei ole säännöllistä päivitystä. Päivitetään mikäli uusia arvokkaita alueita määritellään. Aluerajaukset ovat ohjeellisia. YLLÄPITOSOVELLUS; KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ; GEOMETRIA; SAATAVUUS; JULKISUUS Laadittu MapInfossa. Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. Aluemuotoista tietoa. Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu Oracle-tietokantaan. Taulukkotieto sisältää salassa pidettäviä lajeja, kuviot voi julkaista ilman taulukkoa. POIKKILEIKKAUS tallennettu 2012 alkaen. YHTEYSHLÖ Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) KENTÄT ARVOKKUUS Arvoperusteena olevien, alueelta havaittujen lajien lajikoodit. MUU ARVOPERUSTE Alueen muut arvot; lehto, puronvarsi, lintujärvi tms. ERITYISPIIRTEET Alueen yksittäisiä havaintoja; siirtolohkare, iso puu tms. UHKATEKIJAT Alueen säilyttämista/säilymistä uhkaavat tekijät, valuma-alue, rakentaminen, maankäyttö tms. SELVITYSTARVE Tämän kentän täyttäminen lopetetaan, koska merkintätapa on epäyhtenäinen ja voi johtaa harhaan. Selvitystarve on aina tarkistettava YSU:sta. YHTEYSHLO Yhteyshenkilön nimi. TIETOLAHDE Julkaisu tai taho, josta tieto peräisin. Esim. Tampereen arvokkaat luontokohteet 2003. Merkitään selvityksen DONNA:n ID-nro. HAVAINTOPVM Merkitse muodossa pp.kk.vvvv HUOMAUTUS Lisätietoja, alueen nimi tms. ESIINTYMAN_ARVO_MUUTTUNUT Jos kohteessa on tapahtunut muutoksia (esim. alue rakennettu tms.) kohdetta/tietoja ei poisteta vaan merkitään kohteen tietoihin että se on muuttunut, tuhoutunut, tms.

  • KUVAUS Kaupungin alueella tiedossa olevat, huomionarvoisien eliölajien pesimiseen sopivat luonnonkolot, pöntöt ja risupesät. Kohteet jaettu kolmeen luokkaan: 1)Luonnonkolo, 2)Pönttö, 3)Risupesä. Pistekohteita. Pesintähavainnot: Jos lajihavainto on tehty pesältä, merkitään havainto sekä Lajihavainnot-aineistoon, että Luonnonkolot, pöntöt ja risupesät-aineistoon. Jos pesä on tyhjä, se merkitään vain Luonnonkolot, pöntöt ja risupesät-aineistoon. Lisätiedot ymparistonsuojelu@tampere.fi KATTAVUUS; PÄIVITYS; LUOTETTAVUUS Kattaa vain selvitetyt alueet, ei koko kaupungin aluetta. Päivitetään kun uusia havaintoja tulee tietoon. YLLÄPITOSOVELLUS; KOORDINAATISTOJÄRJESTELMÄ; GEOMETRIA; SAATAVUUS; JULKISUUS Laadittu MapInfossa. Aineisto tallennetaan ETRS-GK24 (EPSG:3878) tasokoordinaattijärjestelmässä. Pistemuotoista tietoa. Aineisto on saatavilla WFS- ja WMS2-rajapinnoilta, aineisto on tallennettu Oracle-tietokantaan. Salainen aineisto, sisältää salassa pidettäviä pesähavaintoja. YHTEYSHLÖ Ympäristönsuojeluyksikkö (ymparistonsuojelu@tampere.fi) POIKKILEIKKAUS Tallennettu 2012 alkaen. KENTÄT TYYPPI Kohteen tyyppi voi saada kolme eri arvoa: luonnonkolo, pönttö tai risupesä. LAJI Lajinimi, jonka on havaittu pesivän kohteessa. NIMELLISLAJI Lajinimi, jolle pesä/pönttö on tarkoitettu, mikäli tiedossa. HAVAINNON_TEKIJA Havainnon tekijä. HAVAINTOPVM pp.kk.vvvv. Mikäli samasta kohteesta tulee päivitystietoja, siirretään vanhan havainnon pvm Lisätietoja-kenttään. SELVITYSTARVE Tämän kentän täyttäminen lopetetaan, koska merkintätapa on epäyhtenäinen ja voi johtaa harhaan. Selvitystarve on aina tarkistettava YSU:sta. LISATIETOJA Muita lisätietoja, esim. aiemmat havainnot kohteelta.