DEMO Paikkatietohakemisto
50000
Type of resources
Available actions
Topics
Keywords
Contact for the resource
Provided by
Years
Formats
Representation types
Update frequencies
status
Scale
-
The Topographic map series is a dataset depicting the terrain of all of Finland. The key elements in it are the road network, buildings and constructions, geographic names, waterways, land use and elevation. The more precise levels of the Topographic map series consist of the same map objects and map symbols depicted in the same way as in the familiar Basic map. Basic map raster is applicable to be used, for instance, as a base map for planning land use or for excursion and outdoor recreational purposes in mobile devices and in various Internet services associated with nature. When going over to the more general datasets in the Topographic map series, the number and visualisation of objects and map symbols changes. The generalised small-scale Topographic maps raster are applicable to be used as approach maps in e.g. mobile devices and Internet services. The product belongs to the open data of the National Land Survey of Finland. More information: Topographic data and how to acquire it http://www.maanmittauslaitos.fi/en/maps-and-spatial-data/expert-users/topographic-data-and-how-acquire-it
-
The Superficial deposits 1:20 000 / 1:50 000 data include material produced during the period 1972-2007 for land use planning, for the mapping and inventory of the natural resources as well as for environmental management and for scientific research. The main mapping scale has been 1:10 000. The data contains a sediment as a basal deposit at a depth of one metre. The minimum size of the basal deposit polygon is two hectares, with islands, mire and field enclosures, as well as geologically significant sites as an exception. The 0.4-0.9 m thick layers are described as overlying the basal deposit and, in geologically or economically significant cases, such layers could be even thicker. The minimum polygon size of the overlying deposit is usually four hectares. Thin covering layers under 0.4 m in thickness, which are difficult to delimit but effect an area of at least four hectares, are displayed as point data. Besides the deposits Quaternary geological formations formed in different ways, such as eskers and hummocky moraines, are described in the data. Other mapping sites such as small rock exposures, dunes and raised beaches are shown as point or line data. Coordinate reference system of the Superficial deposits 1:20 000 / 1:50 000 was transformed in March 2013. The transformation from Finnish National Grid Coordinate System (Kartastokoordinaattijärjestelmä, KKJ) Uniform Coordinate Frame to ETRS-TM35FIN projection was done by using the three-dimensional transformation in accordance with the recommendations for the public administration JHS154.
-
The EMODnet (European Marine Observation and Data network) Geology project (http://www.emodnet-geology.eu/) collects and harmonizes marine geological data from the European sea areas to support decisionmaking and sustainable marine spatial planning. The partnership includes 39 marine organizations from 30 countries. The partners, mainly from the marine departments of the geological surveys of Europe (through the Association of European Geological Surveys- EuroGeoSurveys), have assembled marine geological information at a scale of 1:50 000 from all European sea areas (e.g. the White Sea, Baltic Sea, Barents Sea, the Iberian Coast, and the Mediterranean Sea within EU waters). This data includes the EMODnet seabed substrate map at a scale of 1: 50 000 from the European marine areas. Traditionally, European countries have conducted their marine geological surveys according to their own national standards and classified substrates on the grounds of their national classification schemes. These national classifications are harmonized into a shared EMODnet schema using Folk's sediment triangle with a hierarchy of 16, 7 and 5 substrate classes. The data describes the seabed substrate from the uppermost 30 cm of the sediment column. The smallest cartographic unit within the data is about 0.01 km2. Further information about the EMODnet-Geology project is available on the portal (http://www.emodnet-geology.eu/).
-
The EMODnet (European Marine Observation and Data network) Geology project collects and harmonizes marine geological data from the European sea areas to support decision making and sustainable marine spatial planning. The partnership includes 39 marine organizations from 30 countries. The partners, mainly from the marine departments of the geological surveys of Europe (through the Association of European Geological Surveys-EuroGeoSurveys), have assembled marine geological information at different scales from all European sea areas (e.g. the White Sea, Baltic Sea, Barents Sea, the Iberian Coast, and the Mediterranean Sea within EU waters). This multiscale dataset include EMODnet seabed substrate maps at a scale of 1: 50 000, 1:100 000, 1: 250 000 and 1: 1 000 000 from the European marine areas, compiled in three subsequent projects running since 2009. Traditionally, European countries have conducted their marine geological surveys according to their own national standards and classified substrates on the grounds of their national classification schemes. These national classifications are harmonized into a shared EMODnet schema using Folk's sediment triangle with a hierarchy of 16, 7 and 5 substrate classes. The data describes the seabed substrate from the uppermost 30 cm of the sediment column. The data has been generalized into target scales of 1: 50 000, 1:100 000, 1: 250 000 and 1: 1 000 000. The smallest cartographic units within the dataset varies between 0.01 km2 and 4 km2 according to each scale. Further information about the EMODnet Geology project is available on the portal (http://www.emodnet-geology.eu/).
-
-
-
-
Liiterissä julkaistava asemakaavayhdelmä sisältää kuntien rajapinnoista luettavat ajantasa-asemakaavat, jotka kootaan yhteen. Asemakaava-aineistot luetaan kuntien wfs- ja wms-rajapinnoista ja sisältö vaihtelee kunnittain. Aineistot päivittyvät kuntien palveluissa kuntien omaan tahtiin. Rajapintaosoitteiden päivitykset tehdään kerran vuodessa syksyisin. Viimeisin päivitys 10/2019. Aineiston lähde: kukin kunta. Palveluntarjoaja ei vastaa mistään vahingoista tai muista haitallisuuksista, joita virheelliset tai riittämättömät aineistot ja tiedot mahdollisesti aiheuttavat Käyttäjälle tai kolmansille osapuolille. Käyttäjän tulee tarvittaessa varmistaa aineiston oikeellisuus ja riittävyys asiasta vastaavalta viranomaiselta.
-
Määritetty tulva-alue koostuu tulvavaaravyöhykkeistä, jotka kuvaavat tietyn vedenkorkeuden aiheuttamaa tulvan peittämää aluetta ja vaaran astetta tietyllä todennäköisyydellä (toistuvuusaika). Tulvan toistuvuusaika tarkoittaa sen ajanjakson pituutta, joka keskimäärin kuluu, ennen kuin tietyn suuruinen tai sitä suurempi tulva esiintyy uudelleen. Esim. todennäköisyys kerran 100 vuodessa toistuvan tulvan (1/100a) esiintymiselle jonakin valittuna vuonna on 1 %. Määritetyt tulva-alueet on saatavilla paikkatietokantana toistuvuuksilta 1/2a, 1/5a, 1/10a,1/20a, 1/50a, 1/100a, 1/250a ja 1/1000a. Kullakin toistuvuudella on oma karttatasonsa. Määritetyissä tulva-alueissa on kuvattu yleensä tulvan peittävyyden lisäksi myös vaaran asteena käytetty vesisyvyys vyöhykkeittäin (0-0.5 m, 0.5-1 m, 1-2 m, 2-3 m, yli 3 m ja vesistö). Tämän lisäksi on saatavilla karttatasot tulvakartoitettujen alueiden rajoista sekä infoviivoista (poikkiviivoista). Infoviivoihin on tallennettu attribuuttina eri toistuvuuksien vedenkorkeuslukemat tulvakartoitetuilta alueilta. Eri puolilta maata on valmistunut tulvakartoitus tähän mennessä yli sadalta joki- ja järvialueelta. Meritulvakartoitus on laadittu koko rannikkoalueelta. Tulvavaaravyöhykkeiden käytössä on huomioitava lähtötietojen luotettavuus ja tarkkuus. Yleispiirteiset tulvavaarakartat eivät ole riittävän tarkkoja rakennuskohtaiseen tarkasteluun. Lisätietoja tulvakartoituksesta on saatavilla ympäristöhallinnon verkkopalvelun tulvakartoitus-sivulta https://www.ymparisto.fi/fi-FI/Vesi/Tulviin_varautuminen/Tulvariskien_hallinta/Tulvariskien_hallinnan_suunnittelu/Tulvakartoitus Aineisto kuuluu SYKEn avoimiin aineistoihin (CC BY 4.0). Aineiston pohjalta on julkaistu Tulevaisuuden tulvat INSPIRE-tietotuote.
-
Yleiskaavapalvelun aineistot on päivitetty 9.6.2020. Palveluun on päivitetty yleiskaavoja, jotka on toimitettu ylläpitäjälle päivitysajankohtaan mennessä. Yleiskaavapalvelussa on paikkatietoina yhdelmiä Suomen nykyisistä yleiskaavoista. Aineisto sisältää yleiskaavoista kaavatilanteen karttayhdelmät, hakemistokartat eri kaavojen keskeisimmillä ominaisuustiedoilla sekä kaavamerkinnät ja -määräykset. Em. aineistot kattavat maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavoituksen vuodesta 2000 lähtien sekä vanhan rakennuslain mukaisesti vahvistetut yleiskaavat siltä osin kun ne eivät ole kumoutuneet. Kaava-aineisto kootaan jo kunnan hyväksymisvaiheessa (ja kuntien yhteisten yleiskaavojen tapauksessa vahvistusvaiheessa vuoden 2016 lakimuutokseen asti), joten oikaisukehotusten ja valitusprosessien keskeneräisyyden vuoksi kaikki uusimmat yleiskaava-alueet eivät ole lainvoimaisia. Yleiskaavatiedot on kerätty kunnista ja konsulteilta sekä ELY-keskusten ja Suomen ympäristökeskuksen aineistoista. Aineisto päivittyy neljä kertaa vuodessa: maaliskuussa, kesäkuussa, syyskuussa ja joulukuussa. Aineisto sisältää lähes kaikki Suomessa (lukuun ottamatta Ahvenanmaata) voimassa olevat yleiskaavat. -Rakennuslain (370/1958) mukaisista yleiskaavoista valtion ympäristöhallinnon vahvistamat yleiskaavat. -Maankäyttö- ja rakennuslain (5.2.1999/132) mukaan laaditut kuntien hyväksymät yleiskaavat ja kuntien yhteiset yleiskaavat sekä vuoden 2016 lakimuutokseen asti ympäristöministeriön vahvistamat kuntien yhteiset yleiskaavat. -Muutokset näihin kaavoihin. Yleiskaavoista ylläpidettävät tiedot ovat Kaavakarttojen rasteriyhdelmät, erikseen yleiskaavatilanne ja teemayleiskaavat (esim. vaihekaava, strateginen tai maanalainen yleiskaava), jotka voivat olla päällekkäin voimassa. Jos samassa kaavassa on päällekkäisiä karttalehtiä, rasterina esitetään niistä vain yksi ja muut on liitetty pdf-muodossa kaavamerkintöjen ja -määräysten yhteyteen. Mikäli kaavakartalla on merkintöjä rajauksen ulkopuolella, ne ovat leikkaantuneet pois mosaiikkiyhdistelmän luonnissa. Kaavojen hakemistokartat vektoreina, erikseen yleiskaavojen hakemisto ja teemayleiskaavojen hakemisto (voivat olla päällekkäin voimassa). Kaavakohtaisesti keskeisimmät ominaisuustiedot: Tunnus, yleiskaavan yksilöivä tunnus on muodostettu 3-merkkisestä kuntakoodista, välinumerosta (ei vanhan rakennuslain kaavoilla) ja järjestysnumerosta etunollineen. Maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavoilla kuntakoodi on vuoteen 2013 asti hyväksytyillä 2013-14 kuntajaon mukainen ja siitä lähtien hyväksymisvuoden kunnan mukainen sekä sen perässä on teemakaavoilla numero 2 ja muilla yleiskaavoilla 1. Kuntien yhteisillä yleiskaavoilla on tunnuksessa vain yhden kunnan koodi. Vanhan rakennuslain mukaisesti vahvistetuilla yleiskaavoilla tunnuksen kuntanumero perustuu vuoden 2004 kuntajakoon. Kaavaan saattaa kuulua useita toisistaan erillisiä alueita. Nimi, yleiskaavan nimi. Kaavan hyväksyneen kunnan nimi saattaa esiintyä kentän alussa, kyseessä ei välttämättä ole nykyinen sijaintikunta. Päätöksen päiväys, päivämäärä jolloin kunta on hyväksynyt maankäyttö- ja rakennuslain yleiskaavan tai kuntien yhteinen yleiskaava on vahvistettu tahi vuoden 2016 lakimuutoksen jälkeen hyväksytty taikka vanhan rakennuslain yleiskaava on vahvistunut. Rakennuslain kaavoista on viimeisin vahvistumispäiväys, jolloin joku toimivaltainen viranomainen tai oikeusistuin on kyseiseen yleiskaavaan muutoksen tehnyt. Valitusprosessien keston takia vanhan rakennuslain viimeinen yleiskaava vahvistui vasta huhtikuun lopussa 2006, maankäyttö- ja rakennuslain tultua voimaan vuonna 2000. Tyypittely, yleiskaavan luokittelu maankäyttö- ja rakennuslain mukaisiin kunnan hyväksymiin tai kuntien yhteisiin taikka rakennuslain vahvistettuihin. Oikeusvaikutteisuus, yleiskaavan luokittelu oikeusvaikutteisiin, osin oikeusvaikutteisiin tai ei oikeusvaikutteisiin. Vanhan rakennuslain mukaisesti vahvistetuilla yleiskaavoilla luokka on aina oikeusvaikutteinen, vaikka kaava sisältäisi myös kunnan hyväksymispäätöksen varaan jääneitä alueita, koska ulkorajaus kattaa vain vahvistuneet alueet. Aineistoissa ei ole ollenkaan vanhan rakennuslain mukaisia vain kunnan hyväksymiä yleiskaavoja, joita valtion viranomainen ei ole vahvistanut. (Pinta-ala, yleiskaava-alueen nykyinen pinta-ala, eikä alkuperäisen kaavan suunnittelualueen. Kenttä on saatavissa vain vektoriaineiston mukana.) Lisätietoja, huomautuksina mm. kirjattu ne kaavatapaukset joissa on havaittu, ettei kaava ole tullut voimaan sellaisena kuin se on numeeristettu. Kaava-aineisto kootaan jo kunnan hyväksymisvaiheessa (ja kuntien yhteisten yleiskaavojen tapauksessa vahvistusvaiheessa vuoden 2016 lakimuutokseen asti), joten oikaisukehotusten ja valitusprosessien keskeneräisyyden vuoksi kaikki uusimmat yleiskaavat eivät ole lainvoimaisia. Muutoksenhaun takia osalla kaava-aluetta voi olla myöhäisempi voimaantulon päiväys. Vanhan rakennuslain mukaisiin yleiskaavoihin on myös tehty kuvankäsittelyllä vahvistusmerkintöjä. Joistakin kaavoista ei ole saatu kaikkia kartta- tai legendalehtiä. Samassa kaavassa saattaa olla voimassa päällekkäin useita karttalehtiä, jolloin vain yksi niistä näytetään rasterina ja muut legendan yhteydessä. Kuntien yhteisistä yleiskaavoista on listattu kunnat, joiden alueella kaava on sijainnut laatimisen aikaan. Linkitykset kaavamerkintöihin ja -määräyksiin. Tiedostot ovat pdf-muotoisia ja useampien legendalehtien tapauksessa monisivuisia. Jos samassa kaavassa on päällekkäisiä karttalehtiä, rasterina niistä on vain keskeisin ja muut on liitetty tähän legendalehtien jälkeen. Aineisto on saatavilla rajapinnan kautta seuraavissa koordinaatistoissa: EPSG:3067, ETRS89 / ETRS-TM35FIN EPSG:2393, KKJ / Finland Uniform Coordinate System EPSG:3873 - EPSG:3885, ETRS89/GKxxFIN-kaistat 19-31 EPSG:4326, WGS84 EPSG:3857, WGS84 Web Mercator (Auxiliary Sphere) EPSG:900913, Google Mercator